Danmarkimi pisortat namminersortullu aaqqissuussaaneranni mingutsitsinngitsunut nuukkiartorneq atuunneruleriartorpoq, tamannalu aamma IT-mik suliassaqarfimmi atugaalersimavoq. Comby-mi aningaasaqarneq kaaviiaartoq qanoq ililluni siunissami IT-mik suliassaqarfimmi piujuartitsiviunerulersinnaanersoq aallutarerpiarparput.

Aningaasaqarnerup kaaviiaartoq IT-mik suliassaqarfimmi mingutsitsinnginnerunermik kinguneqassaaq

IT-mik suliassaqarfik mingutsitsiviunnginnerulerpat, ‘aningaasaqarneq kaaviiaartoq’ aallaavigilissavarput. Suli IT-mik suliaqarfimmi tunisassiat nutaat ‘piujuartitsiviusutut’ taaneqarsinnaalernissaannut aqqut takivoq. Tassunga taarsiullugu tunisassiat kaaviiaartut, ullumikkut IT-mi piujuartitsiviusutut taasinnaasagut annertunerpaasarput.
”Kaaviiaartitsiviusunik aallaaveqarnermi tunisassiat atorneqareersimasut pineqarput, taakkulu nutaatut pitsanngorsakkatullu niuerfimmut ingerlateqqittassavagut. Taamatut aallaaveqarnerup danskit kommuniinut suliffeqarfiinullu siaruartinneqarnissaa siunertaralugu annertoorsuarnik suliaqarpugut,” Lars Steffensen, Business Unit Manager for Circular Computing™-imik suliaqartoq oqaluttuarpoq.

Tunisassiareqqitat, atoqqitaanngitsut

Comby-mi IT-mut tunngatillugu kaaviiaartitsinermik aallaaveqarnissaq pillugu oqariartuutip siaruarterneqarnissaa sulissutigaarput. Dansit amerlasuut angerlarsimaffimminni atortunik atueqqittarneq eqqakkanillu immikkoortiterisarneq sungiusimareerpaat, aammalu tamanna inuussutissarsiornermi atugaaleriartorpoq.

”Isumalluutinik atueqqittarneq amerlanerpaanit tapersersorneqarsinnaavoq. Pisinnaaffitsinni  taamaaliunnginnissaq sianiilliornertut isigineqarsinnaangajappoq. Kisiannili hardware-t aamma atortut elektroniskiusut, soorlu qarasaasiat eqqartorneqarnerini atueqqinnissaq kisimi siunnerfigineqarsinnaanngilaq; tunisassioqqinnissaq siunnerfigineqartariaqarpoq,”  Lars Steffensen erseqqissaavoq.

Circular Computing™-imi ISO 8887 atorlugu qarasaasiaq angallattagaq atornikoq nutaatut pitsaatigilersinneqarsinnaavoq – pitsaanerulersinneqarsinnaaluniluunniit.
Circular Computing™-imi qarasaasiat angallattakkat tunisassiarineqarnerini pitsaanerulersittarpagut. Qarasaasiaq angallattagaq atornikoq asserluinnaanik pitsaaqataanillu taarserneqassappat isumassarsiatsialaanngilaq. Taamaattumik ISO-mut malitassat, qarasaasiap taarsersinnaasortaanik taarsersuinissamut uatsinnut akuersissuteqarfiusut, taamaalillunilu qarasaasiap minnerpaamik nutaatut pitsaassuseqarluni qularnaveeqquteqarlunilu utertinneqarnissaanik qulakkeeriffiusut malillugit sulisarpugut,”
Lars nassuiaavoq.
Bæredygtig IT | Comby Danmark
‘Atueqqittarneq’ eqqarsaatigigaangatsigu atornikut eqqarsaatigisarpagut – tamanna oqaatsi atorneqartumiippoq – taamaattumillu isumaqartarpugut tunisassiap nutaajunerani pisiarineraniit ajornerulersimassasoq. Matumani taamaanngilaq. Atueqqiinnarata tunisassioqqikkaangatta pitsaassutsip qaffatsinnissaanut periarfissaqartarpugut, taamaalillutalu atuisup misigisassaasa pitsaasuunissaat atasinnaassutsillu sivisunerunissaa qulakkeertarparput.
”IT-mut immikkoortortaqarfimmi sulisunik, tunisassiat kaaviiaartitat atornikuusimanissaannik atornikutullu isikkoqarnissaannik isumaqartunik soorunami naammattuugaqartarpugut. Taamaattullu soorunami sulisunut tunniukkusunneqarneq ajorput. Kisianni Circular Computing™ atuleratsigu aamma inunnik allarluinnarnik isumaqalersunik naammattuugaqartarpugut. Tunisassiat qaavi nutaarluinnartut isikkoqalersillugit suliarineqartarput, aammalu atortui taarsersinnaasut taarsersorneqartarput, taamaalillutillu nutaarluinnartut pitsaassuseqalertarlutik,”
 Lars oqaluttuarpoq.

Circular Computing-ip pitsaaqutai

Sooq aningaasaqarneq kaaviiaartoq IT-lu piujuartitsiviusoq eqqartussallugit soqutiginaateqarpat?

Isumarput malillugu hardware-nik, soorlu qarasaasianik angallattakkanik atueqqittarnermi tunisassioqqittarnermilu pitsaaqutissat annertummata tunuinnarsinnaanngilagut. Isummersinnaanerup allaanerulernissaa pisariaqartinneqarpoq, kisiannili suliffeqarfinni soorlu Circular Computing™ atorlugu piujuartitsiviusumik pisiniartarnissaq eqqarsaatigigussiuk, tamanna allannguinerussaaq, ilaatigut ukuninnga kinguneqartoq: 

  • Qarasaasiat angallattakkat, CO2-mik aniatitsinngitsutut uppernarsaasikkat tamatigut pisiarisassagitit.
  • Qarasaasiamik nutaamik pisinissamut taarsiullugu Circular Computer-imik ataatsimik pisinermi imeq 190.000 literi sipaarneqartassasoq.
  • Qarasaasiaq angallattagaq ataaseq CO2-mik aniatitsineq annikillisinniarlugu pisiarineqaraangat orpissat tallimat ikkunneqartassasut.
  • Qarassaasiamik angallattakkamik nutaamik pisinani tunisassiareqqitamik pisinermi CO2 aniatitassaq 380 kg pinngitsoortinneqartassasoq.
  • Nunarsuarmi isumalluutinik piujuartitsinissamut aammalu atortut elektroniskiusut iginneqartartut amerlassusiinik annikillititsinissamut ikiuutissasusi.

Aamma Circular Computing aningaasartuutit 40%-it missaannik appartinnissaannut periarfissiisussaavoq, aammalu Circular Computer-imut ukiunut pingasunut qularnaveeqqusissummik pissarsisassaatit. Circular Computing aamma qarasaasiat angallattakkat piujuartissutaasussat pillugit annertunerusumik atuagaqarit.

Pisiniartarneq allanngorpoq

Pisortat aamma namminersortut sullissiviini ineriartortoqartoq takusinnaavarput, tassanilu pisiniartarneq eqqarsaatigalugu atuisut pissusilersortarneri annertunerusumik aallunneqarput. Maannamut suliassaqarfimmi tassani IT-mut aningaasaqarnermullu immikkoortortaqarfiit annertunerusumik pisiniarnissamut tunngasunik tamanik aalajangiisarsimapput – aammalu suli annertuumik taamaaliortarlutik – kisiannili aamma CSR-imut pisiniartarnermullu immikkoortortaqarfiit sunniuteqartartut takusalerparput.

”Aaqqissuussaanermi atuisut pissusilersornerinik, aamma aningaasaqarnermi kaaviiaartumi tamatumunnga pitsaanerusumik tapersiisoqarsinnaanersoq pillugu misissuisarneq nutaajungaatsiarpoq. Kisianni tamanna pitsaasumut ineriartortitsineruvoq, aammalu tamatuma ukiuni tulliuttuni sumiiffinni amerlanerusuni misigineqartalernissaa qularinngilara,” Jørgen Vestergaard, Comby-mi tuniniaanermut ineriartortitsinermullu pisortaq oqarpoq.

Danskit kommunii salliupput

Tamatuma peqatigisaanik Jørgen isumaqarpoq, IT-p nungusaataanngitsumik ingerlanneqarnissaanik eqqarsarnermi pingaartumik danskit kommunii siuariareersut.

”IT-mut tunngatillugu oqaatsit ‘mingutsitsinngitsoq’ aamma ‘nungusaataanngitsoq’ nutaajungaatsiaraluartut, danskit kommunii suliassaqarfimmi siuariangaatsiareerput. Pitsaasunik suliniuteqarput, aammalu tamanna soorlu aaqqissuussaanermi aningaasaqarnermut pisortamiit imaluunniit kommunalbestyrelsimiit pisiniartarnermut sunniukkiartortoq malugineqarsinnaavoq. Aaqqiissutissanik piujuartitsiviunerusussanik misissuisalersimapput – IT-mut suliassaqarfimmut, kisiannili aamma suliassaqarfinnut allanut tunngatillugu, taamaattumillu isumaqarpunga kommunit suliassaqarfimmi tassani maligassiuisutut ingerlalluarsinnaasut.”

Ineriartorneq eqqortumik ingerlavoq, kisiannili aamma aatsaat aallartippugut. Comby-mi kommunit suliffeqarfiillu allat aallartinniarnerini ikiornissaat suliassatut pingaarutilittut isigaarput. Kikkulluunniit ullormiit ullormut aningaasaqarnermik kaaviiaartumik IT-millu piujuartitsiviusussamik 100%-imik atuutsitsilersinnaanngillat, taamaattumillu matumani siullertut suliamik aallarniinissaq pingaarutilik pineqarpoq.

”Suliassami tamattaalluta nutaanik pisinissamut taarsiullugu isumalluutinik atueqqinnissap tungaanut eqqarsarnissarput pineqarpoq. Aamma aallartiffigisinnaasagut, aammalu kommunit aallartiffigisinnaasaattut isumaqarfigisagut, tassanilu periusissat kattussiviusinnaapput, tassanilu tunisassianik nutaanik pisiortortoqarsinnaavoq, tamatumalu peqatigisaanik aaqqissuussaanermi tunisassianik kaaviiaartunik pisinissaq atueqqinnissarlu misissuiffigineqarsinnaavoq. Ilaatigut taakku neqerooruteqartitsinermi najoqqutassianut nutaanerusunut sunniuteqartalereersut takusinnaalereerparput,” Jørgen oqaluttuarpoq.

Imaalioruit aallartissaatit

Mingutsitsinnginnerusunut allannguinissaq suliassaqarfinnut apuutereersimappat, suliffeqarfippit aallartinnissaanut isumallit aallartiffigissavatit. Annertuunik anguniagaqarit, kisiannili annikitsut aallartiffigikkit, taamaalioruit ataatsikkut allannguerujussuassanngilatit.

Kaaviiaartumik aningaasaqarnerup aamma IT piujuartitsiviusussap ilikkagaqarfiginissaannut piareerpit? Taamaappat uunga attaveqarfigitigut, taamaalillutalu qanoq ilillutit aallartinnissat pillugu oqaloqatigiitta.

 

E-bog akeqanngitsoq:

Apeqqutit sisamat IT-mi ingerlatsinermik pitsaasumik qulakkeerinnittut

E-bog akeqanngitsoq aajuk, taanna IT-mik ingerlatsinerit qulakkeerusukkukku apeqqutinik sisamanik akisassannik imaqarpoq. E-bog-ip IT allanut suliakkiunnerani kiisalu kikkunnit sullinneqassanerlutit toqqaanissannut sorpiaat nakkutigissaneritit sammivai.

E-bog om outsourcing og IT-drift | Comby

Ilanngutassiat kingulliit